Sata kysymystä parisuhteesta – kirja-arvio

Mitä meidän pitäisi tehdä, jotta löytäisimme toisemme uudelleen rakastavina puolisoina? Keskusteluyhteytemme on kadonnut, ja meidän on vaikea osoittaa hellyyttä.

Väestöliitto on julkaissut asiantuntijoilleen tulleiden kysymysten pohjalta kirjan Sata kysymystä parisuhteesta. Väestöliiton Parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen kiteyttää esipuheessa ammattilaisen näkemyksen siitä, miten parisuhteen kestävyys perustuu pitkälti seksuaalisuuteen ja kumppaneiden väliseen kommunikaatioon.

Ihmisten lähettämät kysymykset ovat terveellistä luettavaa: miten monenlaiset asiat parisuhteessa ongelmaksi koetaan. Joku on ahdistunut, koska kumppani harrastaa itsetyydytystä, vaikka itse ajattelen, että sooloseksi kuuluu parisuhteeseen siinä missä sinkkuelämäänkin. Toinen on huolissaan kumppaninsa alkoholiriippuvuudesta. Sillä on eittämättä vaikutuksensa niin seksiin kuin kommunikaatioonkin, jos toinen on harva se ilta kännissä, itse ei.

Riippumatta kysymyksen syystä, tarinat toimimattomasta kommunikaatiosta ovat yhteneväisiä. Yksi tunnistettava esimerkkitarina kertoo, että ”Järkevän keskustelun sijaan kommunikointimme on itkemistä ja syyttelyä. Viimeksi tuollainen keskustelu päättyi siihen, että kysyin, haluaako hän, että muutan pois. Vastaus oli ”ihan sama”.”

Kirja on jaettu osioihin, joissa on Parisuhdekeskuksen alustus ja sen jälkeen teemaan liittyvä kokoelma kysymyksiä vastauksineen. Tällaisia ovat esimerkiksi mustasukkaisuus, kehujen kaipaaminen, väkivalta ja yksinäisyys. Yksi riipaiseva teemaosio käsittelee uskottomuutta, johon asiantuntijan mukaan liittyy suurimmat pettymykset parisuhteessa. Jonkinlaisen keskusteluyhteyden saaminen on silloinkin avain asiasta ylipääsemiseen – jos siis päätetään kuitenkin jatkaa.

Näin lipstickmafialaisena minua kiinnosti kirjassa erityisesti se osuus, jossa käsiteltiin seksin sujumattomuutta. Yksi käännekohta kohti haluttomuutta voi kuulemma olla se, kun toinen sanoo ensimmäisen kerran, ettei nyt halua tai jaksa. Sen jälkeen nimittäin seksistä joudutaan neuvottelemaan, eikä se olekaan automaattista. Toinen käännekohta on se, kun toinen ajattelee, ettei enää kannata edes kysyä tai yrittää – on kokenut jo liian monta torjuntaa ja pettymystä.

Kysymykset toimivat hyvänä vertaistukena. Esimerkiksi yksi haluttomuudesta kärsivä nainen toivoisi saavansa lääkeapua, mutta asiantuntija realistisesti toteaa, että monien motiivi seksiin syntyy nautinnosta, sen antamisesta ja saamisesta. Jos ei koe olevansa saamapuolella, motivaatio kärsii ja haluttomuus vaivaa. Kummasti sitä oppii ja sopeutuu seksittömyyteenkin, mutta hyvää se ei parisuhteelle tee.

Yksi kysyjä kertoo, miten parisuhteen seksiongelmat saivat alkunsa kommunikaatiovaikeuksista. On helpompi lähestyä toista halukkain aikein, jos syvä henkinen yhteys löytyy. Siinä ei suorituskeskeisyys auta. ”Seksuaalisuus on kommunikaatiota”, kiteyttää ongelman Parisuhdekeskuksen asiantuntija.

Seksuaalisuus on kommunikaatiota

Puhumattomuus on tietysti ansainnut kirjassa ihan oman teemalukunsa. Niin yleistä se Suomessa on. Puhumattomuudesta seuraa vääjäämättä väärinymmärryksiä ja vääriä tulkintoja, koska nonverbaalista kommunikaatiota on saman katon alla vaikea välttää. Jos toinen on apea ja äreä, mistä ihmeestä kumppani voi tietää mihin asia liittyy, jos asiasta ei puhuta? Parisuhdekeskus muistuttaa, että mykkäkoulu on erittäin tuhoisa riitelyn muoto, eikä sitä tulisi käyttää lainkaan.

Läheisyys sen sijaan syntyy lähestymisestä ja siihen vastaamisesta. Lähestymiseen vastataan aina jollakin tavalla, sillä myös torjunta tai vastaamattomuus ovat vastauksia.  Parisuhdekeskus toteaa, että on tärkeää voida parisuhteessa ilmaista kaikenlaisia tunteita vailla hylätyksi tulemisen uhkaa.

Rosa Meriläinen