Miksi parisuhteessa on niin vaikea puhua seksistä?

Ihmiset tietävät, että parisuhteessa olisi tärkeää puhua seksistä avoimesti, mutta he eivät puhu.

Väestöliiton julkaiseman tuoreen perhebarometrin (2016) mukaan parisuhteessa on pidemmän päälle tosi vaikeaa säilyttää intohimo tai vahva seksuaalinen halu kumppania kohtaan muun muassa siksi, että se on muihin parisuhteen keskeisiin ulottuvuuksiin nähden vähiten tietoisen kontrollin alaisena. Ja tutkitusti tottumus laskee halua.

Seksin näivettyminen ei kuitenkaan ole kaikkien kohtalo. Perhebarometri lupaa, että jos seksistä saa säännöllisesti positiivisia kokemuksia, motivaatio halun virittämiseen ja ylläpitoon pysyy korkeana. Lisäksi omista haluista ja mieltymyksistä puhuminen parantaisi mahdollisuutta sille, että seksi pysyy vaihtelevana ja muuttuu ihmisen mukana.

Johanna Ruonalan ja Sanna Herkalan puheviestinnän vuosikirjassa (2015) julkaiseman artikkelin ”Naisten käsityksiä seksuaaliviestinnän haasteista parisuhteissa” käy ilmi, että uudessa suhteessa on helpompi puhua avoimesti seksistä kuin vanhassa. Miksi näin, vaikka parisuhdeonnen keskeisiä avaimia on tutkimusten mukaan tyydyttäväksi koettu seksielämä? Miten saada himoa nostattavaa ja virittävää seksipuhetta myös vanhaan liittoon? ’

Perhebarometrin mukaan seksuaalisen virittäytymisen ehdoton avaintekijä on seksuaalisen kanssakäymisen ja siihen liittyvien nautinnollisten tunteiden ennakointi. Tämä on helpointa uusissa suhteissa, joissa voidaan ennakoida myös mahdollisia yllätyksiä, koska ei vielä täysin tunneta kumppania. Pitkissä parisuhteissa syntyy se vaikea tilanne, että tottumus vähentää intoa ennakoida asioita. Luullaan kaiken tapahtuvan hyvän suomalaisen arkijyystön tyyliin: maistuu aina ja takuulla ihan just samalta kuin aina ennenkin: ei paljon miltään. Ruonalan ja Herkalan artikkelissa yksi haastatelluista naisista tiivisti ongelman siihen, että on opetellut tyytymään melkein hyvään, koska on ollut vaikea sanoa suoraan, että kosketa vähän erilailla.

Naiset kokevat tutkimuksen mukaan erityisen vaikeaksi opastaa miestä ja antaa korjaavaa palautetta, koska miehisyys koetaan niin hauraaksi, eikä miehen seksi-itsetuntoa haluta horjuttaa. Naiset pelkäävät, että kommunikointi omista fantasioista ja mielihaluista voisi loukata miestä. Osa naisista myös aristelee pyytää rajumpaa seksiä tai puhua sellaisista asioista, jotka omaa seksi-itsetuntoa horjuttavat.

Perhebarometrin kiteytyksen mukaan seksuaalinen halu ja sille virittyminen syntyvät henkilölle aistiärsykkeiden yhdistelmästä, joka on visuaalista, hajuja, ääniä ja kosketuksia. Näiden taustalla ovat olennaisesti muistot yhdessäolosta oman kumppanin. Virittävän kommunikaation lisäksi parisuhteessa tärkeää ovat siis myös ihanat muistot. Tutkitusti, jos seksimuistot oman kumppanin kanssa ovat olleet hyvin palkitsevia, niin arkistenkin ärsykkeiden vaikutus seksuaaliselle virittymiselle on suuri. Silloin hellittely voi syventyä flirttailuksi, kumppanin viettelyksi ja seksistä vihjailuksi.

Riittävän yhteisen ajan lisäksi seksuaaliseen kommunikaatioon sisältyy toisen toiveiden ja mieltymysten tarkka kuunteleminen. Avoin keskustelu vähentää väärinymmärryksiä ja mahdollistaa omien toiveiden paremman toteutumisen. Se helpottaa myös parisuhteen ja siihen liittyvien seksuaalisten kokemusten uudistumista. Suhteeseen saadaan vaihtelua, joka on tärkeä tekijä sen seksuaalisen halukkuuden säilyttämiseksi.

Naiset kertoivat pyrkineensä äännähtelemällä saada miehen huomaamaan mistä pitää, mutta tietävät kyllä itsekin, että pitäisi saada sanottua jos toinen on esimerkiksi suuseksissä liian kovaotteinen tai muutenkin liian kovakourainen. Vaikeaksi koettiin sellainen tilanne, että mies vaikuttaa olevan ihan tyytyväinen seksin laatuun, mutta itse vain ei saa.

Parisuhdeonneen liittyen naisilla oli muutenkin merkittävästi enemmän odotuksia miehiään kohtaan kaikissa perhebarometrin tutkimissa asioissa kuin mitä miehillä oli naisia kohtaan.

Lopputulos on se, että yhä useammat suomalaiset ovat tyytymättömiä seksielämäänsä. Tutkimusten mukaan etenkin naiset kaipaavat sellaista seksiä, josta he saisivat seksuaalisen tyydytyksen. Se ei ole liikaa vaadittu.

Seksielämän ongelmia on puolestaan todettu esiintyvän eniten niillä pariskunnilla, joilla on vaikeuksia keskustella keskenään seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Toisin päin sanoen: onnellisessa parisuhteessa elävät suomalaiset pitävät seksistä keskustelemista helpompana kuin onnettomaksi parisuhteensa kokevat. Myös parisuhteen kestolla on havaittu olevan yhteys seksistä keskustelemiseen.

Omista seksihaluista kertominen on yksi itseviestinnän muoto, joka vaatii siis myös itsetuntemusta ja itsensä kokemista arvokkaaksi, tarinoinnin arvoiseksi. Koska pariskuntien seksuaaliset mieltymykset usein eroavat toisistaan, omista seksuaalisista mielihaluista puhuminen on ainoa keino tulla tietoiseksi siitä, mistä toinen pitää tai ei pidä. Pitkissä parisuhteissa kommunikoinnin tärkeyttä lisää se, että mielihalut muuttuvat suhteen kehittyessä.

Ruonalan ja Herkalan artikkelin vastaajat kuvailivat seksuaaliviestinnän herättämiä tunteita pääasiassa positiivisiksi ja viestinnän arvioitiin lähentäneen suhteen osapuolia. Seksuaaliviestintää kuvailtiin myös helpottavana ja helpotuksen tunteita herättävänä asiana. Toisaalta osa vastaajista kertoi seksuaaliviestinnän aiheuttavan pahaa mieltä ja ahdistusta. He kuvasivat esimerkiksi seksin vähäisen määrän tai toisen torjumisen pahaa mieltä aiheuttavina keskustelunaiheina.

Suurin osa vastaajista koki, ettei ole täysin avoin seksuaaliviestinnässään. On siis tutkittu fakta, että naiset eivät puhu parisuhteessa riittävästi. Avoimen keskustelun esteeksi nimettiin yleisimmin arka aihe, stressaava elämäntilanne tai torjutuksi tulemisen pelko. Seksuaalista itsetuntoa horjuttavia aiheita oli naisten mielestä epäonnistumiseen ja ulkomuotoon liittyvät teemat. Yksi konkreettinen seksuaaliviestinnän haaste on sanojen puute: jos ei ole edes sukuelimille luontevia sanoja, kuinka puhua siitä, minne toivoisi enemmän kosketusta?

Pohdinta seksuaaliviestinnän haasteista kiteytyy Ruonalan ja Herkalan artikkelin mukaan  neljään teemaan: 1) loukkaamisen välttely, 2) suhteen suojeleminen ja konfliktien välttely, 3) hyväksytyksi tulemisen tavoittelu parisuhteessa sekä 4) puhumisen tavat ja puheen mukauttaminen.

Lipstick Mafian tavoitteena on oppia ottamaan omat halut haltuun. Me voimme pyytää enemmän ja parempaa seksiä, kun opimme puhumaan omista seksuaalisista mielihaluistamme. Näin kaikki saavat enemmän ja parempaa. Parisuhteet pelastuvat ja naiset kukoistavat.

Rosa Meriläinen