Karvat on

Meeri: Tuli mieleen kun Espanjassa altaalla pikkuruinen nainen istui miehensä takana aurinkotuolissa ja haroi sormillaan miehen selkäkarvoitusta. Ruskettunut iso mies jonka selkä oli metrin levyinen ja laidasta laitaan mustan karvan peitossa. Se oli jotenkin niin epätodellista että teki  mieli mennä kysymään: ”Saanko kokeilla?”

Noora: Hyi. Mä ajelen heti mieheltä kaikki karvat selästä, musta ne on niin ällöttävät.

Erin: Meeri, pystyit kuitenkin pidättelemään? Siitä olis voinu kehittyä kiva kimppakampaussessio.

Maiko: Host-isän selkäkarvat muistan aina. Harmaa, tiivis matto selässä. Rannalla hän ylpeänä asteli aina ensimmäisenä veteen niinkuin joku Ahti. Aallot huuhteli selkää ja kasteli siivun kerrallaan karvamattoa. Ja sit ne karvat kellui veden pinnalla. Se oli niin hauskaa ja ällöttövää yhtä aikaa. Mietin silloin miksei sen vaimo käske poistamaan niitä karvoja. En tiedä olisko niihin mikään pystynytkään. Ehkä ne lämmitti kivasti talvella, mä kun palelin siellä tuplapeittojen ja villasukkieni kanssa. Sitähän ne ei lakannut ihmettelemästä kun tulin kuitenkin ”jostain iglusta”. Jotkut vissiin saa ihan kiksejä karvoista.

Noora: Mä en tykkää jos mies on ihan karvaton. Oon jopa alkanu syttyy partoihin kun niitä taas näkee. Pitkä tukka miesnutturalla ja paksu kokoparta. Aika hot!

Maiko: Just kiersi facessa kuva jossa on pari muhkeapartaista metsuriseksuaalia ja alla kaksi laihaviiksistä takatukkaa. Ja muistutus että pian nämä äijänutturat ja metsuriparrat tullaan muistamaan kuten nämä takajeet nyt, eli noloina kausina menneisyydessä.

Noora: 😉 Tottahan se on. Silti tykkään parrasta nyt miehillä. Kampaajalla kuuntelin kun viereisessä penkissä käytiin keskustelua partaöljyistä ja -vahoista. Kuinka jotain ”thö partavahaa” ei saa oikein mistään ja kuinka juuri se kyseinen mömmö olisi nyt saanut tämän partaherran kurittomat karvat kuriin. Keskustelua käytiin myös siitä, pitäisikö harmaat karvat poistaa koska ne on vielä satunnaisia ja käyttäytyvät eri tavalla kuin tumma kasvusto. En tiedä kumpaan päätyivät, sukelsin Me Naisten sisään koska tajusin kuolaavani.

Maiko: Karvoista puheenollen. Mä kävin sokerissa eilen. Auttakaa, mulla on pikku tilanne.

Meeri: Pystyykö tätä kuuntelee lasten seurassa?

Maiko: No ei välttämättä… Olin siinä lettu levällään ja puhelin soi. Asiakas, jota olen yrittänyt tavoitella kuukausia, soittaa. No, ajattelin, että kipu ei tunnu niin paljon kun on muuta ajateltavaa ja että kyllähän mä tässä nyt pystyn puhumaan.

Meeri: Tää ei voi päättyä hyvin.

Maiko: Niin. Vastasin ja sit sokeroija just nykäsi herkästä kohdasta ja jotenkin sähelsin ja yhtäkkiä näen römpsäni puhelimesta! Se pirun Facetime oli menny päälle!!

Noora: EEEEIIIIHHHH hahahhhahhahhaa

Maiko: Menin ihan paniikkiin ja täppäilin puhelinta ja punaista luuria. Nyt mun pitäis soittaa sille asiakkaalle takasin. Mitä helvettiä mä sanon?

Meeri: AAHHHAHHAAA

Erin: Ehkä se Facetime ei ehtinyt kytkeytyä päälle?

Maiko: Ehkä ei, mutta mitä mä sanon sille? Miksen mä soittanu heti takasin ja teeskennellyt että mitään ei tapahtunu? Voi saamari. Jos tää asiakkuus kaatuu tähän niin mä saan potkut.

Meeri: Onko se asiakas mies? Luultavasti asiakkuus lähtee vaan kovaan nousuun  😉

Maiko: Toi ei nyt auta. Entä jos se näki jotain?

Vilja: Mun karvankasvu on ihan häiriintynyt. Ehkä liian pitkään käyny brassissa. Nyt kun yritän kasvattaa jotain takaisin niin tulee vaan tämmösiä haja-asutusalueen karvoja. Eilen löysin sisäreidestä kolmen sentin pituisen karvan.

Erin: Mut sähän voit tilata nyt Merkinin!

Vilja: ?

Erin: Pilluperuukin! Muotia New Yorkissa. Siellä on nyt in olla taas karvainen alapäästä mutta koska naiset on vuosikausia juosseet brassissa, ei karvat kasva. Eli ne käyttää tuheroperuukkia! 😀

Vilja: No sepä kiva. Saattais se neuvolan täti hieman ihmetellä seuraavalla käynnillä. ”Täällähän on pää jo laskeutunut” Eiku???”